Nykyisen sukupuolikäsityksen moninaisuus ja muutos
Mikä on sukupuoli?
Sukupuoliin ja niiden moninaisuuteen liittyvä keskustelu on ollut viime vuosina vilkasta mediassa. Monille on vaikea hahmottaa, ettei sukupuoli rajoitu ainoastaan fysiologiseen ulottuvuuteen, vaan siihen liittyy paljon muutakin.
Sukupuolikäsitys muokkaa yhteiskuntaa, tapaamme ajatella ja suhtautua muihin. Se voi luoda turhia esteitä, mutta myös purkaa niitä. Sukupuolia ei tule jakaa vastakkaisiin tai toisiaan poissulkeviin käsitteisiin, vaan nähdä niiden moninaisuus. Transsukupuolisuus ja muusukupuolisuus ovat termejä, jotka ovat monille uusia asioita.
Sukupuolen moninaisuus
Osa ihmisistä on kamppaillut sukupuolensa ongelmien kanssa vuosia. Miltä tuntuu syntyä naisen kehoon, mutta tuntea itsensä mieheksi? Yhä useampi hakeutuu korjaushoitoihin, joiden tarkoitus on viedä päätökseen prosessi, josta iso osa käydään kuitenkin henkisellä tasolla.
Transsukupuoliseksi itsensä tunteva voi hakea lausuntoa lääkäriltä, joka voi lähettää henkilön sukupuoli-identiteetin tutkimuskeskukseen. Tutkimuksissa pyritään selvittämään, johtuvatko hakijan ristiriitaiset tunteet juurikin sukupuoleen liittyvistä ongelmista. Prosessi on pitkä, kallis ja raskas, joten jokaisen on hyvä olla selvillä mitä sukupuolenkorjaus sisältää.
Leikkaus vai hormonihoito?
Suomessa tehdään vuosittain 60-100 sukupuolenkorjausleikkausta. Leikkauksen hinta saattaa nousta noin 10 000 euroon, mutta kulut ovat yksilöllisiä ja riippuvat jokaisen tarpeista. Korjaukseen on mahdollista hakea myös rahoitusta. Parhaan oppaan aiheeseen liittyen löydät Lainat.fi sivulta. Osa hoidettavista ei halua kirurgisia toimenpiteitä, vaan ainoastaan hormonihoitoja. Tällöin kulut ovat huomattavasti pienemmät.
Korjausleikkaus on laaja toimenpide, jossa on omat riskinsä ja sen myötä sukupuolenkorjaaja menettää hedelmöitymiskykynsä. Hoitoja ei pidetä kosmeettisina, joten ne ovat osittain Kelan korvausten piirissä. Jokainen tapaus käsitellään kuitenkin yksittäisenä, ja korvauspäätös muodostuu sen mukaan.
Matka sukupuolesta toiseen on pitkä, eikä siihen riitä yksi leikkaus. Käyttöön otetaan usein esimerkiksi ääniterapia, hormonipistokset, rintojen poisto tai niiden tekeminen. Prosessi kestää usein 4-6 vuoteen.
Suomessa sukupuolenkorjausleikkaukset on keskitetty valtiolle, ja niiden taso on korkea. Eri tiimeissä on kehitetty uudenlaisia menetelmiä, joissa omia ihosiirteitä ja lihaskielekkeitä hyödynnetään sukupuolenkorjauksessa.
Uusi arki uudessa sukupuolessa
Monille sukupuolenkorjauksen tehneille nimen muutos on merkittävä askel uuteen elämään. Nimilaki vuodelta 2019 antaa melko väljät rajat nimenmuutokselle, joten jokainen voi anoa itselleen omaa identiteettiä kuvaavan nimen.
Sukupuolen virallinen vaihtaminen on kuitenkin monimutkaisempi polku, jota varten tarvitaan aiemman diagnoosin antaneen lääkärin lisäksi vielä lausunto toiselta lääkäriltä sekä psykiatrien lausunnot. Hakijan on oltava 18-vuotias Suomen kansalainen tai pysyvän asuinpaikan maassa omaava ja hänen on näytettävä olevansa hedelmätön.
Hedelmättömyys on ollut kipeä paikka monille, ja tähän kohtaan on toivottu lakiin joustavuutta. Kaikki eivät halua käydä läpi kirurgisia toimenpiteitä, mutta toivoisivat silti hyväksyntää sukupuolen vaihtamisesta myös juridisesti.
Totutteleminen uuteen identiteettiin voi kestää, ja varsinkin täydellisen sukupuolenkorjauksen tehnyt saattaa käydä läpi monia vaiheita ennen arjen tasoittumista. Fyysisesti toipuminen leikkauksesta voi kestää myös pitkään, ja monille vaihdoksen läpikäyneille läheisten tuki on ollut korvaamaton.
Sukupuolten murros
“Eikö tyttöjä saa enää kutsua tytöiksi ja poikia pojiksi?” -kysymykset lienevät tuttuja yhteiskunnassa käytävästä keskustelusta. Muunsukupuolisille ja transsukupuolisille oman identiteetin pohtiminen on kuitenkin eri asia kuin tytöttely ja pojittelu.
Osa kokee elämän väärässä sukupuolessa uhkaavan pahasti mielenterveyttä, ja muunsukupuolisille sukupuolten tiukat raja-aidat tuntuvat vierailta. Moni muunsukupuolinen ei koe kumpaakaan sukupuolta määrääväksi, vaan tuntee luontevaksi luovia niiden välillä. Osa heistä kutsuu itseään kaksisukupuolisiksi ja toiset taas sukupuolettomiksi.
Keskustelu sukupuolista ja niiden rajojen joustavuudesta on lisääntynyt yhteiskunnassa viime vuosina. Se on osaltaan tehnyt ilmiöstä näkyvän ja madaltanut kynnystä hakeutua sukupuolenkorjausleikkauksiin ja hormonihoitoihin. 15 vuodessa sukupuolenkorjausleikkausten määrä on kuusinkertaistunut Suomessa.
Osalle pelkkä omien rajojen joustavuuden hyväksyminen on tuonut mielenrauhan. Matka oman identiteetin lähteille kulkee jokaisen kohdalla omia reittejä, mutta päätös on lähes kaikilla sama: itseensä vieraaksi kokemisen loppuminen.