Viisi elokuvaa feminismistä

Ei ole mikään salaisuus, että myös elokuva-alalla naiset tavanomaisesti jäävät niukemmalle huomiolle kuin miehet. Esimerkiksi vain joka viidestoista elokuvaohjaajista on naisia, ja kuitenkin elokuvantekijät hakevat koko ajan uusia tapoja esittää nainen elokuvan välityksellä. Elokuvataiteen avulla voidaan purkaa sukupuoli-identiteettiä, tutkia naisia koskettavia ongelmia ja niiden historiaa, sekä haastaa patriarkaattia.

Alla olevat viisi lyhyesti kuvattua elokuvaa on valittu suhteellisin pinnallisin perustein omaamiensa sankarittariensa kunniaksi, mutta näistä elokuvista kukin on avartanut jollain tavoin sitä, miten naiset kuvataan valkokankaalla. Koska aihe on monesti raskas, sekaan pääsi kokonaiset kaksi animaatiota, eräänlaisena muistutuksena siitä että vakavankin asian äärellä kannattaa pitää lapsenmielisyytensä käsillä.

Piano (1993), Jane Campion

Piano_feminism_filmTässä romanttisessa draamassa mykkä pianonsoittajatar lähetetään 1850-luvulla Uuteen-Seelantiin järjestettyyn avioliittoon varakkaan maanomistajan kanssa. Mukanaan hänellä on tyttärensä ja rakastamansa piano. Elokuvan ääniraidasta tuli hitti ja tytärtä esittänyt Anna Paquin sai roolistaan Oscar-palkinnon ollessaan tuolloin ainoastaan 11-vuotias.

Prinsessa Mononoke (1997) – Hayao Miyazaki

Hayao Miyazakin tuotannossa on havaittavissa feminismin punainen lanka ja tämänkin elokuvan sinnikäs sankaritar San on mieleenpainuva. Hän horjuttaa naisellisia stereotyyppejä ja hahmo on kirjoitettu ilman animaatiolle tyypillisiä haaveilijamaisia oikkuja. Susijumalatar Moro ansaitsee myös osansa huomiosta epätodennäköisenä äitihahmona, joka on hurja, mutta viisas ja huolehtivainen.

Frida (2002) – Julie Taymor

Tämä elokuva on upea kuvaus Frida Kahlon ammatillisesta ja yksityisestä elämästä, nimikkoroolissaan Salma Hayek. Kahlo oli meksikolainen taiteilija, joka kanavoi nuorena kärsimänsä onnettomuuden ja myrskyisän avioliittonsa aiheuttamaa tuskaa maalauksiinsa. Häntä on kutsuttu surrealistiksi, mutta itse koki taiteensa kuvaavan ennemmin todellisuutta kuin haavemaailmaa.

Mulan (1998) – Tony Bancroft, Barry Cook

Siitä toki voidaan olla montaa mieltä, kuinka paljon Disneyn voidaan sanovan kannattavan feministisiä arvoja, tarjoten pääsääntöisesti stereotyyppisiä kuvauksia avuttomasta prinsessasta joka odottaa prinssiään. Joka tapauksessa “Mulan” on kaunis kertomus nuoresta kiinattaresta, joka pelastaakseen isänsä varmalta kuolemalta armeijassa ottaa salaa hänen paikkansa ja päätyykin tällä tiellään yhdeksi Kiinan mahtavimmista sankarittarista.

Erin Brockowich (2000) – Steven Soderbergh

Julia Robertsin esittämä työtön yksinhuoltaja ryhtyy oikeusavustajaksi ja onnistuu lähes omin voimin tuomaan polvilleen Kalifornialaisen energiayhtiön, jota syytettiin kaupungin vesivarastojen saastuttamisesta. Elokuva perustuu tositapahtumiin vuodelta 1993, kun todellinen Erin Brockowich ryhtyi taisteluun korporaatiota vastaan.