Sukupuolten roolit jaossa

Olemme tottuneet asettamaan leimoja ja lokeroimaan kaiken kohtaamamme, ja yksi tämän sarjatulituksen alle joutunut asia on seksuaalisuus. Yhteiskunnan asettamat sukupuoliroolit määrittelevät edelleen vahvasti ihmisten elämää ympäri maailman, ja ainoastaan kysymys esimerkiksi sukupuolisesta suuntautumisesta ei silloin kata koko keskustelun kirjoa. Jotta tähän kysymykseen edes päästäisiin käsiksi, tulisi ensin pohtia kysymystä sukupuoli-identiteetistä.

Tämä aihe ei ole lainkaan niin suoraviivainen kuin moni suomalainen esimerkiksi saattaisi asian mieltää: mies tai nainen, joka pitää miehistä tai naisista. Gender rolesOlemassa on myös lukuisia vaihtoehtoja, jotka eivät mahdu ahtaaseen länsimaiseen määritelmälaatikkoomme. Luonnollisesti seksuaalisuuden ollessa yksilöllistä, on sen ilmentymismuotojakin lukuisia ja länsimainen näkemys vain kahdesta mahdollisuudesta sopia normeihin onkin varsin rajoittunut.

Kolmas sukupuoli on termi, jota käytetään maailmanlaajuisesti sosiologiassa kuvaamaan yhteiskunnallisesti tai laillisesti tunnistettua sukupuoliroolia kaksiarvoisen “mies tai nainen” -määritelmän ulkopuolella. Nimestään huolimatta tämä termi voi sisältää useampiakin määritelmiä, sillä monissa yhteisöissä on jopa neljä tai useampia sukupuoli-identiteettejä.

Kyseessä on siis kolmas sukupuoli, joka ei ole yksiselitteisesti nainen tai mies, ja jolla jotkin yksilöt luokitellaan joko yhteiskunnan toimesta tai omasta tahdostaan. Suomeksi termin voi monesti tulkita tarkoittavan esimerkiksi androgyyniä, eunukkia, transsukupuolista tai intersukupuolista. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja tämän tavanomaisen todellisuuden toivoisi olevan tutumpi monelle kadunmiehelle, sillä pelkästään nimeämisen haasteellisuudesta päätellen aihe hämmentää edelleen ja kaipaisi avointa tutkiskelua.

Sukupuoli-identiteettejä, jotka ovat perinteisesti pudonneet kolmannen sukupuolen leiman alle, ovat esimerkiksi Intian, Bangladeshin ja Pakistanin “hjirat”, “kaksisieluiset” monissa Amerikan intiaanien kulttuureissa sekä Polynesian “fa’afafinet”. Historiallisesti esimerkiksi hjiroilla on ennen ollut korkea asema yhteiskunnassaan, ja heitä pidettiin pyhinä henkilöinä tai hovien uskottuina, mutta nykyään he elävät yhteiskunnan marginaalissa. Tämän voidaan nähdä olevan seurausta Englantilaisten siirtomaa-ajan vaikutteista, sillä enemmistö intialaisista suhtautuu hjiroihin edelleen pelonsekaisella kunnioituksella.

Nykyään kolmannesta sukupuolesta ei tyypillisesti puhuta kuin kaiken kattavana terminä, ja ennemminkin pyritään mahdollisuuksien mukaan määrittelemään yksilön oma kokemus identiteetistään. Avoimuus ja ymmärrys siis on lisääntynyt ja maita, joissa niin kutsuttu kolmas sukupuoli on virallistettu, ovat muun muassa Intia, Pakistan, Nepal, Bangladesh, Saksa, Uusi-Seelanti ja Australia.