Miten yhteiskunta vaikuttaa naisten ruumiinkuvaan

Naomi Wolfin kirja “Kauneuden myytti – Kuinka mielikuvilla hallitaan naisia”, valottaa miten paljon aikaansa, rahaansa ja terveyttään naiset uhraavat pysyäkseen mukana kosmetiikkateollisuuden normina puskemien trendien mukana. Hän kuvailee miten kauneuskulttuurilla esineellistetään ja kaupallistetaan naisia, sekä kertoo miten kauneusteollisuus vangitsee naisia jatkuvaan itsevihan ja tyytymättömyyden kierteeseen, kun he jahtaavat mahdottomia täydellisyyden standardeja, koneiston halliten lopulta kaikkia heidän elämänsä osa-alueita.

Kauneuden palvonnan lisäksi yhteiskunta on viime vuosina opettanut meitä jumaloimaan terveitä vartaloita, tehden oman ja muiden terveydestä huolehtimisesta yhden tärkeimmistä vastuualueistamme. Kuitenkin tämä on juurikin syy siihen, että ortorexia on ilmaantunut syömishäiriöiden joukkoon viimeisimpänä tulokkaana. Päähänpinttymä terveydestä – niin omasta kuin jonkun muun – tuo mukanaan joukon ongelmia, jotka ovat kaukana terveellisestä.

Jsociety affect women's bodya miten kauneuden abstraktion ohella ylipäätään voidaan määritellä terveyttä? Useimmat ihmiset ajattelevat terveyden olevan olotila, jotain mitä voidaan mitata, tilanne jonka lääkärit voivat todeta testeillä ja lääkärithän ovat aina oikeassa. Tässäkin voisi väittää olevan kyse kapitalismista siinä missä kaikessa muussakin. Terveydestä kuten me sen nykyään tunnemme, onkin tullut vaivainen yhteiskunnallinen rakenne, jolla pidetään yllä talousjärjestelmää ja jatketaan naistenkin sortamista.

Huomion siirtäminen yhteiskunnan määrittelemästä kauneudesta yhteiskunnan määrittelemään terveyteen onkin pitkälti lähinnä susi lampaan vaatteissa. Ensin ihannoitiin laihuutta ja nyt treenattua vartaloa. Molemmissa ajatusmaailmoissa on pohjana naisen esineellistäminen, sekä huomion kiinnittäminen ainoastaan murrososaan kokonaisuudesta, keskittymällä yksittäisiin ruumiinosiin ja ulkoisiin seikkoihin. Tälläiset ilmiöt jättävät uhrinsa tuntemaan olonsa riittämättömäksi, sekä häpeää siitä että ei ole enemmän yhteisöllisesti hyväksytyn ideaalin kaltainen.

Todellisuudessa terveyskin on täysin subjektiivinen käsite, jonka on luonut valtaapitävät tahot, jotka pääasiallisesti ovat yrityksiä. Raha tuntuu löytyvän kaiken takaa, vaikka yrityksetkin koostuvat ihmisistä, ja yhteiskunnan määritelmä terveydestä on strategisesti suunniteltu saamaan kuluttajat ostamaan tuotteita ja palveluita, jotka tekevät heistä terveempiä. Ihmiset jatkavat pääomansa sijoittamista terveyteensä ja kauneuteensa, mutta ostavat samalla ajatuksen että nämä ovat tärkeimpiä arvoja mitä heissä on.

Wolfin vuonna 1991 julkaistu teos on tänä päivänä lähes yhtä olennainen kuin julkaisupäivänään, sillä valitettavasti paljonkaan ei ole muuttunut tällä areenalla viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Itse Betty Friedan kirjoitti vastapiston Allure-lehteen siitä, miten “Kauneuden myytti” ja sen herättämä polemiikki itsessään voivat olla toiveikkaita merkkejä uuden feministisen tietoisuuden puuskasta. Onneksi näin ilmeisimmin kävi, sillä kyseistä kirjaa pidetään feminismin kolmannen aallon kipinänä.