Kielletyt kirjat – kulttuurin rajamailla

Prohibited booksKautta aikojen valtaa pitävät tahot ovat koettaneet rajoittaa kansan pääsyä tietynlaisen, jollain muotoa nihilistiseksi määrittelemänsä kirjallisuuden äärelle. Fiktiolla on aina ollut taito ravistella moraalinvartijoiden ahtaita häkkejä, johtuen sitten teemoista kuten politiikka ja uskonto tai vaikkapa liiallisesta seksistä. Nykyään harvemmin järjestetään kirjarovioita, mutta muutoin tietyt teokset saatetaan tuomita julkisesti tai muutoin koettaa rajoittaa niiden yleistä levitystä. Nykyajan kirjaystävällisessä yhteiskunnassa voi kuitenkin onneksi lukea vaikeistakin aiheista ilman, että tarvitsee pelätä Isoveljen naputtelevan olkapäälle.

Yksi teos, jolta on aikoinaan evätty pääsy kirjahyllyihin palveluksena tervehenkisemmille julkaisuille, on Aldous Huxleyn “Uusi uljas maailma” (1932). Huxleyn parodia H.G. Wellsin maalaamasta utopistisesta tulevaisuuden kuvasta ei ole kovinkaan kaukan George Orwellin teoksesta “1984”. “Uusi uljas maailma” tutkailee identiteetin menettämistä sekä lisääntyvää tuhoavaa hajaantumista ja rikkonaisuutta yhteiskunnallisella tasolla. Kyseinen kirja pääsi pannaan Irlannissa johtuen kiistanalaisista kuvauksistaan lisääntymisestä ja Yhdysvalloissa se koetettin poistaa koulujen opinto-ohjelmista “negatiivisten aiheidensa” vuoksi.

Henry Millerin “Kauriin kääntöpiiri” (1938) taasen pääsi sensoreiden hampaisiin lähes välittömästi julkaisunsa jälkeen. Sitä kuvailtiin likakaivona, mädänneisyyden ytimenä, niljaisena kokoelma kaikesta siitä mikä on lahoa ihmisturmeltuneisuuden jäänteissä. Millerin kirja sijoittuu 1930-luvun Ranskaan ja seuraa kirjoittajansa vaiheita. Hän kirjoitti ensimmäisessä persoonassa omista seksuaalisista kohtaamisistaan ystävien ja työtovereiden kanssa, paljastaen amerikkalaisten ekspatriaattien elämäntyylin. Ilmiselväsi ihmiset eivät olleet valmiita tälle teokselle, jota George Orwell myöhemmin kuvaili 1930-luvun puolivälin tärkeimmäksi kirjaksi.

Suomessakin huomattu häly Salman Rushdien kirjasta “Saatanalliset säkeet” (1988) johtui islamilaisen yhteisön näkemyksestä, että Rushdien tulkinta islamista oli jumalanpilkkaa. “Saatanalliset säkeet” kertoo intialaisesta Bollywood-tähdestä, joka asuu nykyaikaisessa Englannissa ja selvittyään lento-onnettomuudestaan jää rakentamaan elämäänsä uudestaan, kun taas toisen selviytyjän elämä hajoaa pirstaleiksi. Venezuelassa saatoit saada jopa viidentoista kuukauden vankilatuomion tämän kirjan lukemisesta, kun taas Japanissa saivat kirjan englanninkielisen version myyjät sakkoja. Yhdysvalloissakin kaksi suurta kirjakauppaa kieltäytyivät myymästä kyseistä nidettä saatuaan tappouhkauksia.

Kaikki Franz Kafkan työt joutuivat pannaan natsi- ja neuvostojohdon alla, myös Tsekkoslovakia kielsi hänen kirjansa sillä hän kieltäytyi kirjoittamasta tsekiksi ja käytti ainoastaan saksaa. Kafkan “Muodonmuutos” (1915) kertoo Gregor Samsasta, vanhempiaan ja sisartaan taloudellisesti tukevasta kaupparatsusta, joka herää huomatakseen muuttuneensa “suurenmoiseksi syöpäläiseksi”. Näin aiemmin perheensä rakastetuin jäsenen aloittaa perheestään ja muusta yhteiskunnasta vieraantumisen, kunnes on lopulta lukittu huoneeseensa ja unohdettu. Kuten sensorit toivoivat käyvän kyseiselle kirjallekin.